WWW-multimedia

Mitä on WWW-multimedia?

Laajimmillaan WWW-multimedia on vuorovaikutteinen ja sisältörikas liikkuvan ja staattisen kuvan (video, animaatio, valokuvat, grafiikka), äänten (musiikki ja muut äänet) ja tietokantojen yhdistelmä.

Sisällön eri osa-alueet ja vuorovaikutteisuus tukevat kokonaisuutta, jolla on oma viestinnällinen tarkoituksensa. Tämä kokonaistoteutus levitetään WWW:n välityksellä loppukäyttäjälle. Tyypillisimmillään tällainen verkkototeutus on käyttökelvoton raskautensa vuoksi muille kuin laajakaistayhteyksillä toimiville - joissakin tapauksissa tämä on tarkoituksenmukaista.

Multimedia on ensisijaisesti viestintää ja sisältötuotantoa sekä toissijaisesti tekniikkaa ja sen hallitsemista. On tärkeää tietää kenelle tehdään, mitä ja miksi. Hyvin usein innostus tekemiseen syntyy uusien tekniikoiden ja ohjelmien myötä, eikä sisältöön kiinnitetä läheskään tarpeeksi huomiota; tällaisissa tapauksissa lopputuloksena on toteutus, joka ei hyödytä ketään.

WWW:ssa multimediaa hyödynnetään pääsääntöisesti viihde-, yritysesittely- ja koulutussovelluksissa. Viihdesovelluksissa kävijöille halutaan tarjota mielenkiintoisempaa sisältöä ja lisätä viihtyvyyttä (ja tätä kautta palvelussa vietettyä aikaa): erilaiset pelitoteutukset ovat yleisin muoto. Yritysesittelyillä pyritään lisäämään mielenkiintoa yritystä ja sen toimintaa kohtaan sekä usein myös antamaan dynaaminen kuva yrityksestä (positiivinen kokemus, joka vahvistaa yrityskuvaa). Koulutussovelluksissa multimediaa käytetään tehostamaan oppimista (mielenkiintoinen ja kokonaisvaltainen tapa oppia).

Suurimmat epäonnistumiset on nähty sähköisen kaupankäynnin puolella: liian monimutkaiset toteutukset ovat heikentäneet käyttökokemusta. Tämä on vaikuttanut negatiivisesti WWW-multimediatoteutusten maineeseen.

Ensisijaisesti WWW-multimediaa tehdään omilla aivoilla. Tämän jälkeen tulevat tekniikka ja erilaisten ohjelmien käyttämistaidot. Pienet projektit ovat yksittäisen ihmisen hallittavissa ja tehtävissä, isommat projektit toteutetaan tiimityöskentelynä ja ulkopuolisia asiantuntijoita apuna käyttäen.

Tyypillinen WWW-multimedian tekemisen prosessi lähtee tavoitteiden määrittelystä ja pohjasuunnittelusta. Sisältö voidaan toteuttaa hyvin erilaisilla tavoilla ja tekniikoilla (video, animaatio, vuorovaikutteisuuden aste esim. pelitoteutuksissa, virtuaaliympäristöt etc.), minkä jälkeen sisältö kootaan multimediaohjelmassa ja julkaistaan halutussa muodossa (Flash, Shockwave, HTML).

Vastaanottajan yhteysnopeus ja paikka, jossa toteutusta käytetään, ovat ratkaisevassa asemassa mietittäessä julkaisuformaattia. Mikäli tiedät, että suurin osa käyttäjistä omistaa vain modeemiyhteyden, on melko turhaa lähteä rakentamaan raskasta multimediakokonaisuutta. Säästä omaa aikaasi ja muiden hermoja suunnittelemalla loppukäyttäjän ehdoilla toimiva toteutus.

Paikka josta käsin toteutusta käytetään ratkaisee myös paljon: virastoissa, kouluissa, kirjastoissa ja yritysten työntekijöiden koneella ei välttämättä ole tarvittavia plug-in:eja. Se on ymmärrettävää: jos esim. yrityksessä on satoja työasemia, on melko kohtuutonta olettaa, että ylläpidon pitäisi asentaa jokaiselle koneelle uusimmat plug-in:it aina niiden ilmestyessä. Lisäksi palomuuri saattaa estää niiden asentamisen ko. koneisiin turvallisuussyistä. Varmista siis, että sinulla on sivuistasi versio näitäkin ihmisiä varten.

Lisäksi kannattaa huomata, että suuremmissa projekteissa tekijänoikeuskysymykset eivät ole itsestäänselvyys. Mikäli erillistä sopimusta kaikkien oikeuksien siirtymisestä julkaisevalle taholle ei tehdä, saattaa eteen tulla tilanne, jossa tekijänoikeudet ovat ulkopuolisilla henkilöillä.

Onnistuu, kunhan muistaa perusasiat sekä rajoitukset ja tarjoaa aina vaihtoehdon niitä varten, joilla on hitaampi yhteys ja/tai plug-in:it puuttuvat koneelta. Koko sivustoa ei kannata rakentaa laajakaistatoteutuksena ellei halua, että sitä pystyvät käyttämään vain ne, joilla on laajakaistayhteys.

Pienten WWW-multimediatoteutusten tekeminen onnistuu yksittäiseltä eri tekniikoita ja perusteita hallitsevalta henkilöltä. Tarvitset kohtuullisesti tilaa palvelimelta, sopivat ohjelmat, innostuneen asenteen ja pitkäjänteisyyttä.

Esim. juhlavideoiden jakelu WWW:n kautta (videoeditointi ja koostaminen) tai omien vuorovaikutteisten sarjakuvien esittäminen webitse (animointi ja koostaminen) ovat täysin realistisia toteutuksia.

Suuremman WWW-multimedian tekeminen on aikaa ja työtä vaativa prosessi. Nykyään tekeminen on tiimityötä, jossa tekijät vastaavat tietystä erityisosa-alueesta. Vaikka et itse osaisikaan kaikkea, ei ole syytä huoleen. Harva ihminen hallitsee oikeasti kaiken WWW-multimedian tekemisessä tarvittavan. Tämä ei suinkaan tarkoita sitä, ettei mitään pitäisi tehdä tai kokeilla, päinvastoin: tekemällä ja kokeilemalla löydät omat vahvat osaamisalueesi (suunnittelu, projektinhallinta, käsikirjoitus, graafinen suunnittelu, kirjoittaminen l. copywriting, koostaminen, koodaaminen, video, animaatio, musiikki, äänet etc.) ja opit paljon kokonaisuudesta.

Voit rauhassa keskittyä omaan osaamisalueeseesi tai tehdä kaiken itse, jos sopivaa tiimiä ei ole mahdollista koota projektia varten: multimedian suunnittelu ja tekeminen on hauskaa. Ja tekemällä oppii parhaiten.

Multimedian avulla on mahdollista tehdä todella upeita toteutuksia. Muista, että järkevän kokoinen projekti on hallittavissa ja tulee joskus valmiiksikin. Tämän vuoksi kannattaa suunnitella etukäteen ja realistisesti mitä tekee.

Hitaat yhteysnopeudet ja plug-in sidonnaisuus ovat suurimmat ongelmat: pyri käyttämään yleisimpiä plug-in:eja (esim. Flash) ja tee kilotavuiltaan niin pieni toteutus kuin vain mahdollista. WWW-multimedian tekemisen taito ei piile niinkään näyttävissä toteutuksissa tai kikkailussa, vaan mahdollisimman keveiden ja toimivien toteutusten tekemisessä.

Tarjoa ihmisille vaihtoehtoja: modeemikäyttäjille esim. staattinen HTML-sivusto, jossa on erikseen multimediamateriaalia (videot, animaatiot etc.) ja Flash-sivusto vaihtoehtoisena valintana, johon käyttäjä voi tutustua halutessaan.

Valitettavan usein WWW-ympäristössä näemme toteutuksia, jotka on tehty suunnittelijan mielihalujen mukaan ja loppukäyttäjä on unohdettu tai sivuutettu tyystin. Älä lumoudu liikaa tekniikasta ja mahdollisuuksista, pidä koko ajan mielessäsi kenelle teet toteutusta. Kysele ja kuuntele, mitä muilla on sanottavaa toteutuksesta: kritiikki tulee yleensä aiheesta.

Sekavat käyttöliittymät ja käytettävyys ovat yleisiä ongelmakohtia toteutuksissa. Lisäesimerkkinä aiheesta ovat sivuille surffatessa käynnistyvät Flash-multimediatoteutukset (splash-sivu) joissa ei ole edes skip intro/ohita intro mahdollisuutta.

Anna käyttäjän valita ja pyri ymmärtämään WWW:ia paremmin ympäristönä. Tutki mitä on jo tehty ja millä tavoin sekä mieti toteutusten hyviä ja huonoja puolia. Myös eri koneilla tehdyt toteutukset voivat aiheuttaa ongelmia, esimerkiksi PC:llä luodut Flash-toteutukset eivät välttämättä toimi MAC-koneilla. PC -harrastajia asia harvoin kiinnostaa, mutta MAC -käyttäjiä on yllättävän paljon. Flash plug-in on saatavilla myös Linux, Solaris ja PocketPC -alustoille.

Videoleikkeiden kanssa on hyvä muistaa kuvakokojen merkitys. Postimerkkikoossa näytettävä videoleike toimii aivan eri tavalla kuin televisiossa tai laajakankaalla: mikäli olet tekemässä videokuvaa vain WWW-toteutuksen osaksi, kannattaa tutustua aiheeseen tarkemmin ja ottaa tämä huomioon kuvaustilanteessa.

Hakukoneet eivät osaa lukea WWW-multimediatoteutuksien sisältöä. Tämä täytyy ottaa huomioon sivuston markkinointia mietittäessä.

WWW:stä löytyy jokseenkin paljon multimediatoteutuksia. Suomessa niitä tehdään melko vähän verrattuna esim. USA:han. Olemmekin keskittyneet tekniikoiden luomiseen ja kehittämiseen sisältötuotannon sijaan. Sisältötuotantoliiketoiminta on kuitenkin kasvussa ja erilaiset alustavaihtoehdot monipuolistuvat koko ajan. Huolella tehdyt ja lisäarvoa tuovat multimediatoteutukset ovat tehokkaita viestin välittäjiä.

Suomalaiset palveluntarjoajat ovat kilpaa kasanneet erilaisia laajakaistaosioita portaaleihinsa. Näiden sisältö jättää kuitenkin paljon toivomisen varaa tällä hetkellä.

WWW-multimediatoteutuksia tai multimedian hyödyntämistä kritisoidaan melko paljon. Varsinainen viesti tai sisältö jäävät taka-alalle, kun huomio kiinnittyy häiritseviin animaatioihin ja liikkuvaan kuvaan. Tämä ei ole itsessään WWW-multimedian vaan tekijöiden vika. Lisäksi todellisia osaajia on loppujen lopuksi melko vähän. Tietyn ohjelman hallinta ei vielä tee tekijästä esim. graafikkoa - siihen vaaditaan paljon muutakin. Koulutustarjontaa on toki olemassa jonkin verran, silti esim. hyviä ActionScript (Flash-ohjelmointikieli) tai Lingo (Director-ohjelmointikieli) -koodareita ei kasva puissa.

Multimedia tuo lisäarvoa tietyntyyppisiin toteutuksiin, mutta kaikkeen sekään ei sovellu. Onneksi multimediasanalla ei ole enää hype-arvoa, joten toivottavasti tulemme näkemään oikeasti hyviä ja tarpeellisia toteutuksia. Laajakaistayhteydet tulevat yleistymään muodossa tai toisessa ja multimediatoteutustenkin elinmahdollisuudet paranevat. Käyttäjät ratkaisevat mikä menestyy ja mikä ei. Multimedian tekemisen parissa hankitut taidot eivät varmasti jää käyttämättä: päätelaitteiden ja alustojen kirjo kasvaa koko ajan. Ja kaikkialla tarvitaan sisältöä, multimediaakin.

Tutustu artikkelin muihin osiin:
»»» Multimedia Perussuunnittelu
»»» Multimedia Rungon rakentaminen
»»» Multimedia Graafinen suunnittelu
»»» Multimedia Teksti- ja kuvamateriaali
»»» Multimedia Liikkuva kuva ja animaatiot
»»» Multimedia Äänet ja musiikki
»»» Multimedia Viimeistely ja testaus
»»» Multimedia Markkinointi
»»» Multimedia Yhteenveto