Multimedian tekeminen

Liikkuva kuva ja animaatio

Asiakas innostuu helposti kun puhutaan liikkuvasta kuvasta tai animaatioista osana multimedian sisältöä - tekniikat elävöittävät sisältöä ja tekevät siitä huomattavasti mielenkiintoisemman kuin staattisista esityksistä.

Kun keskustelu kääntyy kulurakenteeseen, innostus helposti laimenee. Asiakkaan pitää ymmärtää ja muistaa, että kuvattu tai animoitu materiaali maksaa kaikissa niitä käyttävissä medioissa huomattavasti enemmän kuin pelkkä kuva- tai teksti-informaatio.

Tämä johtuu täysin lopullisen sisällön ajalliseen kestoon nähden raskaasta kulurakenteesta, joka johtuu työläästä ja aikaa vievästä tuotantoprosessista. 30:n sekunnin suunnitelmallinen ja käsikirjoitettu animaatio tai video vie paljon enemmän työaikaa kuin sen 30 sekuntia. Ongelma johtuu tietämättömyydestä - jokainen meistä voi hetkessä kuvata videokameralla otoksia, eikä aikaa kulu kuin se hetki jonka kamera nauhoittaa. Mediaa ei ymmärretä, maallikko ajattelee vain lopputulosta ymmärtämättä prosessia: esim. videokuvan aikaansaamiseksi perussuunnittelu, kuvaussuunnitelmien teko, siiryminen kuvauspaikasta toiseen, kuvaus ja siihen liittyvät työt, kuten valaiseminen, äänitys, ohjaaminen, editointi ja sovittaminen multimedia-alustaan vaativat paljon aikaa.

2D-animaatio on perinteistä, piirrettyä animaatiota, jossa jokainen kuva piirretään käsin (tietokoneella tehtynä ohjelmat helpottavat jonkin verran työlästä tekoprosessia). Kaikki ovat joskus piirtäneet käsin, joten 2D-animaation kohdalla asiakkaan on hieman helpompi ymmärtää mistä kustannukset tulevat. 2D-animaation, tarinoiden tai websarjakuvien tekeminen on kuitenkin huomattavasti pidempi prosessi kuin vain piirtämiseen käytettävä aika: samalla tavalla perussuunnittelu on tehtävä kuin muissakin projekteissa.

2D-animaatio on selkeää, sarjakuvamaista, se soveltuu hyvin lapsille ja nuorille (kohderyhmä) sekä aikuisille mm. humorististen asioiden esittämiseen.

3D-animaatio on kolmiulotteista liikkuvaa kuvaa, joka luodaan täysin tietokoneella. Ensin mallinnetaan tarvittavat objektit ja sen jälkeen niille luodaan ominaisuudet, ympäristö, liikkeet, valot ja efektit. Kun tämä täysin virtuaalinen ympäristö on luotu, määritellään kamera-ajot ja kone laskee kaiken kuviksi. Laskuaika riippuu täysin animaation pituudesta, ympäristöstä ja sen ominaisuuksista jota se kuvaa, sekä laskettavien kuvien resoluutiosta ja laatutasosta. Laskuaikaan vaikuttaa myös luonnollisesti itse tapahtumaa suorittavat tietokoneet. Mitä nopeammat koneet, sitä nopeammin kuvat valmistuvat.

3D-animaatio on videokuvausta kalliimpi tekniikka, koska mitään valmista kuvattavaa kohdetta ei ole olemassa, vaan kaikki luodaan koneelle itse. 3D-animaatio on videokuvaan nähden selkeämpi, havainnollisempi ja luovempi vaihtoehto. Sillä voidaan kuvata myös asioita joita videokameralla ei voida kuvata, jopa asioita joita ei ole edes olemassa. Videokuvaa ja animaatioita voidaan myös yhdistellä keskenään.

Tärkeintä on muistaa levityskanavien tarjoamat mahdollisuudet ja niiden asettamat rajoitukset. Jos multimedia toimii paikallisesti kiintolevyltä (optimoitu ympäristö: esim. presentaatio dataprojektorin tai kannettavan tietokoneen kautta, infokioskiratkaisut), voidaan pidempiäkin video- tai animaatiotiedostoja pyörittää ongelmitta kunhan alustan rajoitukset ovat tiedossa.

Jos multimedian levitysalustaksi on valittu verkko tai Internetin kautta, yhteysnopeuksien asettamat rajoitukset täytyy pitää mielessä. Pitkiä videoita tai animaatioita ei kannata laittaa mukaan ilman perusteltua syytä (suurten kilotavumäärien vuoksi). Modeemi/ISDN tasoisella yhteydellä suurten tiedostojen lataaminen on todella hidasta. Poikkeuksena tällä hetkellä kohderyhmät joilla on jo laajakaista yhteydet tai jotka sellaisen ovat hankkimassa -esimerkkinä nykypäivän pelidemot, joiden koko vaihtelee 10-300 Mb:n välillä. Normaalilla modeemiyhteydellä, sen teoreettisella maksimisiirtonopeudella (joka normaalikäytössä harvoin pysyy yhtä nopeana koko latauksen ajan), 10 Mb:n tiedoston lataamiseen menee aikaa noin 30 minuuttia (56kbs modeemi).

Tilanne korjaantuu koko ajan parempaan suuntaan erilaisten laajakaistayhteyksien yleistyessä (xDSL, kaapelimodeemit, WLAN), mutta hitaasti.

Mikäli multimediaa käytetään CD-ROM/CD-Card/DVD-formaateissa, asettaa CD/DVD-aseman toimintanopeus rajoituksia jotka täytyy ottaa huomioon loppukäyttäjän kannalta. Se, että kaikki toimii omalla koneella kuin unelma, ei merkitse sitä, että toiminta olisi yhtä vakaata ja nopeaa muillakin koneilla. Pakkausformaateilla ja -säädöillä voidaan tilannetta helpottaa. Myös eri formaattien käyttö oikein, kuten avi-, mpeg- tai Quicktime-tiedostojen oikea valinta ja platformin rajoitukset kannattaa pitää mielessä. Käy läpi nämä seikat tarkkaan multimediaprojektisi osalta ja testaa niiden toimivuutta erilaisissa ympäristöissä - eritoten kohderyhmälläsi.

• Liikkuva kuva ja animaatio lisäävät käyttäjän mielenkiintoa
• Kulurakenne täytyy selvittää asiakkaalle riittävän hyvin
• 3D-animaation mahdollisuudet ovat lähes rajattomat
• Muista aina loppukäyttäjä (kohderyhmä)
• Levitystie on ratkaisevassa asemassa toteutustapojen suhteen: tunne media ja olemassaolevat rajoitukset

Tutustu artikkelin muihin osiin:
»»» Multimedia Perussuunnittelu
»»» Multimedia Rungon rakentaminen
»»» Multimedia Graafinen suunnittelu
»»» Multimedia Teksti- ja kuvamateriaali
»»» Multimedia Liikkuva kuva ja animaatiot
»»» Multimedia Äänet ja musiikki
»»» Multimedia Viimeistely ja testaus
»»» Multimedia Markkinointi
»»» Multimedia Yhteenveto