JavaScript

Johdatus JavaScript-ohjelmointiin

Mitä JavaScript on?

JavaScript on HTML:n ja CSS:n ohella yksi verkkosivujen ydinteknologioista. Se on keskeisessä roolissa modernien verkkosovellusten rakentamisessa. JavaScriptin avulla sivuille ja sovelluksiin voidaan lisätä vuorovaikutteisuutta ja "älykkäitä" toimintoja. Esimerkiksi JavaScript voi muuttaa sivun sisältöä ja esitystapaa dynaamisesti, käsitellä käyttäjän syötteitä sekä suorittaa laskutoimituksia.

JavaScript on niin sanottu prototyyppipohjainen skriptikieli. Se tarjoaa oliomallin, jonka ominaisuuksia ja menetelmiä hyödyntämällä kehittäjät voivat hallita verkkosivujen ja sovellusten rakennetta ja toiminnallisuutta monipuolisesti. Kehittäjät voivat laajentaa JavaScriptin oliomallia luomalla omia olioita.

Vuosikymmenten aikana JavaScript on kehittynyt kevyestä, lähinnä lomakkeiden käsittelyyn tarkoitetusta skriptikielestä, monipuoliseksi ja täysiveriseksi ohjelmointikieleksi. JavaScriptin osaaminen on nykyään lähes välttämätön taito web-kehittäjälle.

JavaScriptin historia ja kehitys

JavaScriptin kehitys alkoi vuonna 1995 selainvalmistaja Netscapen toimesta. Nykyään JavaScript kehittyy standardoidun ECMAScript-määrittelyn (ES/ECMA-262) puitteissa. Standardointi varmistaa sen, että JavaScript toimii ennakoitavasti ja yhteensopivasti eri ympäristöissä. Vuonna 2015 julkaistu ES6 oli modernin JavaScript-kehityksen virstanpylväs. Sen myötä JavaScript siirtyi nk. jatkuvan kehityksen aikakauteen HTML:n ja CSS:n tavoin. Isojen kertapäivitysten sijaan JavaScript uudistuu siis vuosittain julkistettavilla pienemmillä päivityksillä.

Vaikka modernit selaimet tukevat JavaScriptin uusimpia piirteitä laajasti, kehittäjät käyttävät usein erilaisia esikääntäjiä. Työkalujen, kuten Babel, avulla JavaScriptin uusimmatkin piirteet voidaan ottaa käyttöön vanhemmissa selaimissa.

Modernin JavaScriptin ympärille on rakentunut laaja ekosysteemi, joka tarjoaa runsaasti mahdollisuuksia käyttäjäystävällisten sovellusten kehittämiseen. Tämä ekosysteemi sisältää monia työkaluja, kirjastoja ja frameworkkejä, jotka tekevät kehityksestä tehokasta ja skaalautuvaa. JavaScriptin uuden aallon käynnisti jQuery, ja siitä lähtien JavaScript on kehittynyt työskentelytapoja mullistavaksi kokonaisuudeksi, johon kuuluvat muun muassa React, Vue ja Angular.

JavaScriptin käyttötarkoitukset

JavaScript on nykyään kaikkialla, ja sen avulla voidaan esimerkiksi:

• Hallita selaimen tapahtumia ja DOM-rakennetta. Tämä on JavaScriptin perinteisin käyttötapa. Esimerkiksi evästesuostumusbannerit ja webanalytiikka perustuvat usein DOM-elementtien hallintaan.
• Kommunikoida taustajärjestelmien kanssa (esim. fetch, XHR/XMLHttpRequest, WebSockets). Esimerkiksi tuotteen lisääminen ostoskoriin verkkokaupassa ilman sivun uudelleenlatausta on tähän kommunikointiin perustuva toiminto.
• Rakentaa käyttöliittymiä (esim. React, Vue, Svelte). Nykyaikainen HTML-pohjainen frontend- ja UX-kehitys on yhä enemmän komponenttipohjaista. Tämä tarkoittaa ulkoasun, toiminnallisuuden ja rakenteen kapselointia uudelleen hyödynnettäviksi, jaeltaviksi kokonaisuuksiksi. JavaScript on tämän kehitysmallin keskiössä.
• Luoda mobiili- ja desktop-sovelluksia (esim. React Native, Electron). Monet nykyaikaiset sovellukset – mukaan lukien verkkokaupat ja sosiaalisen median sovellukset – hyödyntävät JavaScript-pohjaisia frameworkeja laiteriippumattomaan kehitykseen.

• Kehittää palvelinpuolen sovelluksia ja logiikkaa Node.js:llä. JavaScript ei ole enää pelkästään selaimessa toimiva kieli. Node.js mahdollistaa JavaScriptin ajamisen myös palvelimella. Tämä tuo mukanaan mahdollisuuden täyden full stack -kehityksen yhdellä ja samalla kielellä.

JavaScript-kehitysympäristö ja työkalut

JavaScript-koodi voidaan liittää osaksi HTML-dokumenttia script-elementin avulla tai sijoittamalla koodi erilliseen ".js"-päätteellä olevaan tiedostoon. Selain suorittaa koodin asiakkaan selaimessa reaaliaikaisesti. Mahdolliset virheet ilmenevät vasta suorituksen aikana, joten koodin testaaminen oikeassa (ja erilaisissa) ympäristössä on erityisen tärkeää.

Yksinkertaisimmillaan JavaScriptin kanssa työskentely onnistuu tavallisella tekstieditorilla, kuten Notepadilla tai Visual Studio Codella. Kehittäminen on matalan kynnyksen toimintaa, sillä verkosta löytyy runsaasti valmiita koodinpätkiä ja esimerkkejä, joita voi hyödyntää ja muokata omiin tarpeisiin.

Modernissa kehityksessä JavaScript ei kuitenkaan enää toimi yksinään, vaan osana laajempaa kehitystyökalujen ekosysteemiä:

• Työkalut - kuten npm, Webpack, Vite, ESLint ovat olennaisia modernin JavaScriptin kanssa työskennellessä.
• Kielet - kuten TypeScript tarjoavat staattisen tyypityksen JavaScriptin päälle.
• Kirjastot ja frameworkit - kuten React, Angular, Vue, NextJs, Svelte ym. tarjoavat edistyneitä piirteitä etenkin yritysympäristöihin soveltuvalla tavalla.
• Versiohallinta - Git ja GitHub ovat perustaitoja, jotka jokaisen webkehittäjän tulisi hallita.
• Testaus - Jest, Playwright, Cypress ovat selaimen Kehittäjätyökalun/DevTools/F12- ohella olennaisia testaustyökaluja.

Nämä työkalut mahdollistavat skaalautuvan, tehokkaan ja testattavan kehitystyön nykyaikaisissa projekteissa.

Tietoturva ja JavaScript - kehittäjän perspektiivi

JavaScript-kehittäjän on tärkeää tunnistaa ja ottaa huomioon useita tietoturvakäytäntöjä, kuten:

• Suojautuminen XSS-, CSRF- ja SQL-injektioilta
• CORS (alkuperäisten resurssien jakaminen )
• Evästeiden asianmukainen käsittely ja GDPR
• Suojautuminen kirjastojen/frameworkkien/työkalujen haavoittuvuuksilta
• Tuntemattomien npm-kirjastojen käyttö - riskit vs. edut

Kehittäjällä on usein merkittävä vastuu tietoturvan ja yksityisyyden huomioimisessa. Peruskäyttäjien tekninen ymmärrys on yleensä rajallinen, ja Internet voi tuntua hyvinkin turvattomalta. Tämä näkyy myös käyttäjien käyttäytymisessä - esimerkiksi 20-30% käyttäjistä kieltäytyy evästeistä, mikä heijastaa kasvavaa huolta yksityisyyden suojasta.

Artikkelin tiedot

Otsikko: Johdatus JavaScript-ohjelmointiin

Kuvaus: Tutustu JavaScriptin historiaan, peruskäsitteisiin sekä rooliin yhtenä modernin web-kehityksen ydinteknologioista.

Julkaisija: Koulutus- ja konsultointipalvelu KK Mediat

Viimeksi päivitetty: 4.9.2025

Kirjoittaja: Keijo Kortelainen

Keijo on verkkoliiketoiminnan ja digimarkkinoinnin asiantuntija, joka on auttanut satoja suomalaisia yrityksiä kasvattamaan näkyvyyttään ja myyntiään verkossa. Keijolla on BBA-tutkinto verkkokaupasta (BBA in eCommerce) sekä lähes kolmen vuosikymmen kokemus web-teknologioista (mm. HTML, CSS, JavaScript, PHP ja SQL) ja sisältömarkkinoinnista. Hän toimii yrittäjänä, konsulttina ja freelancerina – ja on jakanut osaamistaan 2kmediat.com-sivustolla yli 20 vuoden ajan.

LinkedIn