XML

XML KOULUTUSTA VUONNA 2025

Kysy myös tuotekohtaisia koulutuksia, kuten Altova XMLSpy. Kurssit saatavilla kautta Suomen. Tule ja varaa oma koulutustapahtumasi heti! Koulutuksen järjestää asiantuntijasi Koulutus- ja konsultointipalvelu KK Mediat.

Johdanto XML:n rooliin ja käyttötarkoituksiin

Mitä XML on?

XML, Extensible Markup Language, on niin kutsuttu metakieli, jonka avulla kuvataan tietoa tiedosta. Tämä tarkoittaa, että XML:n avulla voidaan luoda uusia rakenteellisia tiedostomuotoja, joita eri järjestelmät osaavat tulkita ja käsitellä.

XML:n keskeisin tehtävä on kuvata tietoa ja sen rakennetta koneellisesti luettavassa muodossa. Jokaiselle tuttuja XML:n käyttökohteita ovat esimerkiksi sähköinen laskutus ja verkkopalveluiden uutissyötteet.

Miltä XML näyttää?

XML on tekstipohjainen tiedonvaihtomuoto, joka tyypillisesti käyttää UTF-8-merkistöä. XML:n ydinajatus on esittää sekä tiedon sisältö että rakenne elementtien ja niiden ominaisuuksien avulla. Elementti tarkoittaa merkittyä osaa tiedosta, ja ominaisuus kuvaa elementtiin liittyvää lisätietoa. Käytännössä elementit näkyvät tageina ja ominaisuudet attribuutteina, aivan kuten HTML-kielessä. Tämä rakenne mahdollistaa tiedon jäsentämisen ja käsittelyn ohjelmallisesti DOM:n kautta.

XML kuvaa esimerkiksi henkilötietoja, kuten nimeä, sisältäen sekä itse tiedon että sen rakenteen määrittelevän metatiedon. 


<?xml version="1.0" encoding="UTF-8"?>
<henkilo>
    <enimi>Keijo</enimi>
    <snimi>Koo</snimi>
</henkilo>

XML on joukko teknologioita

Vaikka XML on itsenäinen merkintäkieli, sitä käytetään harvoin erillisenä ratkaisuna. Yleensä XML:stä puhuttaessa tarkoitetaan W3C:n kehittämiin teknologioihin, jotka keskittyvät tiedon muotoiluun, kuvaukseen ja vaihtamiseen sovellusten välillä. Tämä ryhmä sisältää monia XML-pohjaisia standardeja, kuten:

Kuva: XML on joukko XML-kieleen perustuvia standardeja, jotka keskittyvät erityisesti tiedon muotoiluun, kuvaukseen ja vaihtamiseen sovellusten välillä.

Lisäksi eri toimijat ovat kehittäneet XML-pohjaisia standardeja, kuten:

RDF

RDF kuuluu semanttisen webin keskeisiin teknologioihin. Se mahdollistaa tiedon rakenteellisen merkityksen ilmaisemisen siten, että koneet voivat tulkita ja yhdistää eri lähteistä tulevaa dataa. RDF:tä käytetään yhä laajemmin esimerkiksi avoimen datan hallinnassa, tekoälyn koulutusdatan jäsentämisessä ja EU:n viranomaistiedon yhtenäistämisessä.

SOAP

SOAP (Simple Object Access Protocol) on XML-pohjainen protokolla, jota säännellyt toimialat, kuten terveydenhuolto ja pankkisektori, hyödyntävät edelleen laajasti. SOAP tukee etäkutsuja (RPC) ja siirtää viestejä HTTP- ja SMTP-protokollien avulla. Vaikka REST ja JSON ovat syrjäyttäneet SOAPin monilla alueilla, SOAP toimii yhä rajapinnoissa, joissa turvallisuus, skeemapohjainen validointi ja auditointi ovat kriittisiä.

XHTML

XHTML syntyi tarpeesta tehdä HTML rakenteellisesti eheämmäksi ja XML-yhteensopivaksi. Vaikka HTML5 on nykyään hallitseva merkintäkieli verkkosivujen keskuudessa, XHTML:ää käytetään yhä tietyissä viranomaisjärjestelmissä XML-yhteensopivuuden vuoksi.

UBL ja Finvoice

Finvoicea ja TEAPPSXML:ää käytetään Suomessa sähköisen laskutuksen formaatteina. Niitä hyödynnetään erityisesti yritysten välisessä ja julkishallinnon laskutuksessa. UBL puolestaan on kansainvälinen XML-formaatti, jonka avulla voidaan mallintaa kattavasti hankinta- ja toimitusketjun asiakirjaprosessit.

XML rakenteellisena merkintäkielenä

XML toimii myös itsenäisenä merkintäkielenä. "Raaka XML" tarjoaa kehittäjälle mahdollisuuden luoda omia, rakenteellisesti loogisia tapoja esittää tietoa. Tämä tekee XML:stä joustavan työkalun monenlaisiin käyttötarkoituksiin, joissa tietorakenteen kuvaamiselle ei ole olemassa standardisoitua ratkaisua - kuten tekoäly- ja koneoppimismallien koulutus.

XML on muuntanut tapaa rakentaa sovelluksia

XML erottaa datan, rakenteen ja esitystavan toisistaan, mikä on sen keskeinen vahvuus. Tämä mahdollistaa tiedon joustavan hyödyntämisen erilaisissa järjestelmissä, käyttöliittymissä ja integraatioissa – riippumatta alustoista tai teknologioista.

XML-arkkitehtuuri noudattaa selkeää kolmikerrosmallia, jossa vastuut on jaettu kolmeen eri tasoon. Tämä tuo mukanaan merkittäviä etuja, kuten ylläpidettävyyden parantumista ja kehitystyön tehokkuuden lisääntymistä, koska muutokset vaikuttavat vain yhteen kerrokseen, eivät koko järjestelmään. Kerrokset ovat:

Alla oleva prosessikaavio havainnollistaa tätä rakennetta:

Kaavio: XML pyrkii eriyttämään datan, merkinnän ja esitystavan.

XML toteutti ensimmäisenä laajalle levinneenä teknologiana onnistuneesti datan, rakenteen ja esitystavan eriyttämisen. Tämä lähestymistapa mahdollisti esimerkiksi saman sisällön hyödyntämisen sekä verkkosivuilla että mobiilisovelluksissa.

Mitkä ovat XML:n ensisijaiset käyttökohteet?

Käytännön tasolla XML:n vahvuudet realisoituvat muun muassa seuraavissa käyttökohteissa:

Missä tilanteissa XML on paras teknologinen valinta?

XML:n käyttöä suunniteltaessa tulee arvioida sen soveltuvuus ympäristöön ja erityistarpeisiin. Vaikka XML ei olekaan aina modernin web-kehityksen ensisijainen valinta – erityisesti JSON:n suosion kasvaessa – sillä on yhä keskeinen rooli tilanteissa, joissa tietyt tekniset vaatimukset (kuten validointi) ovat korostuneita.

Datan käyttötarkoitus ohjaa tiedostomuodon valintaa. Jos käsiteltävä data on monimutkaista, hierarkista ja vaatii tarkkaa validointia, XML on usein erinomainen valinta. XML mahdollistaa selkeästi jäsennellyn ja koneellisesti luettavan tiedon, mikä on erityisen tärkeää tilanteissa, joissa datan tarkkuus ja eheys ovat keskeisiä. Säädellyillä toimialoilla, kuten terveydenhuollossa ja rahoituksessa, lainsäädäntö vaatii datan oikeellisuutta. XML:n tiukat skeemat varmistavat, että data täyttää sille asetetut kriteerit.

Pitkäaikainen teknologinen tuki ja vakaus muodostavat toisen tärkeän valintakriteerin. XML sopii ensisijaiseksi vaihtoehdoksi, kun tarvitaan pitkäaikaista yhteensopivuutta nykyisten ja vanhojen järjestelmien välillä. XML mahdollistaa datan säilyttämisen luettavassa muodossa pitkällä aikavälillä. Data pysyy luettavana ja ymmärrettävänä myös vuosikymmenten kuluttua.

XML soveltuu monimutkaisten tietomuunnosten käsittelyyn. Se tukee myös tarkasti validoitavan datan hallintaa. XML Schema -standardin kaltaiset työkalut mahdollistavat virheiden varhaisen tunnistamisen, mikä vähentää ongelmia myöhemmin. Lisäksi XML:n selkeä rakenne helpottaa tiedon muuntamista eri muotoihin, kuten XML:stä JSON-muotoon.

XML vs modernit vaihtoehdot

Vaikka XML:n suosio on laskenut viimeisen vuosikymmenen aikana, se on säilyttänyt keskeisen roolinsa hybridi-järjestelmissä. Näissä järjestelmissä XML toimii usein täydentävänä teknologiana muiden merkintäkielien, kuten JSON:in, YAML:in ja GraphQL:n rinnalla.

Usein kysymys ei ole siitä, mikä teknologia on paras, vaan mitä vaatimuksia sovellus asettaa tiedon rakenteelle, validoinnille ja käsittelylle. Monissa nykyaikaisissa järjestelmissä käytetään useita merkintäkieliä rinnakkain. Esimerkiksi JSONa käytetään käyttöliittymätasolla, YAMLta konfiguraatiotiedostoissa, GraphQL:ää API-kyselyissä ja XML:ää taustajärjestelmien välisessä tiedonsiirrossa sekä datan validoinnissa. Tämä monipuolisuus heijastaa eri tasojen ja käyttötarkoitusten erilaisia tarpeita.

XML on erityisen vahva valinta, kun tarkkuus, muunneltavuus ja yhteensopivuus eri järjestelmien välillä on kriittisen tärkeä tekijä. Tämä selittää XML:n jatkuvaa käyttöä esimerkiksi B2B-rajapinnoissa, sähköisessä laskutuksessa ja GovTech-sovelluksissa. XML:n skeemapohjainen validointi ja vahva rakenteellinen tarkkuus tekevät siitä monissa tapauksissa ensisijaisen valinnan. Tämä koskee erityisesti tiedonvaihtoa ja konfigurointia.

Artikkelin tiedot

Otsikko: Johdanto XML:n rooliin ja käyttötarkoituksiin

Kuvaus: Tutustu XML:n käyttötarkoituksiin, standardeihin ja rooliin kehitysteknologioissa. Opi XML:n vaikutus sovelluskehitykseen ja tärkeimmät työkalut.

Julkaisija: Koulutus- ja konsultointipalvelu KK Mediat

Viimeksi päivitetty: