AVOIMET

• Apache
• ASP
• Cold Fusion
• CSS
• DHTML & DOM
• JSP ja servletit
• JavaScript
• Konehuone
• Multimedia
• .NET
• Internet-markkinointi
• Perl
• PHP
• SQL
• VBScript
• XHTML
• XML

REK. KÄYTTÄJILLE

• ActionScript 2.0
• ASP
• Apache
• Dreamweaver MX
• Flash
• Flash Lite 2.0
• Java
• MySQL
• MS Access
• MS IIS
• PHP
• SQL
• XSL

FAQ / UKK

• FAQ

PALVELUT YRITYKSILLE

• Hakukoneoptimointi
• Hakusanamainonta
• Kotisivut
• Koulutus ja kurssit

PALVELUT YKSITYISILLE

• Soittoäänet ja muu mobiiliviihde

JavaScript-opas

 

Johdanto JavaScript ohjelmointiin

JavaScript on alkujaan Netscapen (http://www.netscape.com) 1990-luvulla kehittämä skriptikieli WWW-dokumenteille. JavaScriptistä on tarjolla useita eri versioita ja muunnoksia. Nykyisin kaikki sovellutukset perustuvat pitkälti standardoidun EcmaScript-määrittelyn päälle. Tunnutuimmat JavaScript-kielen johdannaiset ovat Microsoftin hyödyntämä JScript-kieli sekä nk. Livewire-JavaScript.

JavaScriptin yleisimmät käyttötarkoitukset ovat esimerkiksi:

• lomakkeiden esikäsittely
• dynaamiset tehosteet (popup-mainokset)
• evästeiden käsittely

Uusin JavaScript-kielen versio on 1.5, joka vastaa Ecma-262 määrittelyä. Selainten tuki JavaScriptin eri versiolle on kuitenkin hyvin vaihteleva, ja tästä syystä käytetään hyvin usein vielä JavaScript 1.2 määrittelyn mukaista koodia:

• Firefox, Netscape 6 & 7, Mozilla ja Opera 7 : JavaScript 1.5
• Opera 6 : JavaScript 1.4
• Netscape 4.5, Opera 5, Internet Explorer 6 : JavaScript 1.3
• Netscape 4, Internet Explorer 5: JavaScript 1.2

JavaScript joko kirjoitetaan tai upotetaan osaksi HTML- tai XHTML-dokumenttia. Yleisimmin JavaScriptiä käytetään nk. asiakaspuolen ohjelmoinnissa (Clientside programming), eli www-dokumenttiin liitetyt komentojonot suoritetaan ja tulkitaan asiakaskoneelle.

Tulkitseminen tarkoittaa sitä, että www-selain lukee ja suorittaa koodin samanaikaisesti. Siitä ei siis missään vaiheessa luoda käännettyä tiedostoa, kuten esim. Javassa. Tämä tarkoittaa sitä, että mahdolliset virheet ja virheilmoitukset tulevat näkyville vasta kokeiltaessa sivua oikeassa toimintaympäristössä.

Ohjelmointikielenä JavaScript on suhteellisen yksinkertainen eikä sen kanssa työskentelyyn tarvita mitään erikoista. Tavallinen www-editori tai Muistio(Notepad) on riittävä työkalu JavaScriptin lisäämiseksi HTML- tai XHTML-koodin mukaan. Lisäksi Internet on pullollaan palveluita, joista löytää valmiita koodinpätkiä.

JavaScript on nk. olioperusteinen skriptikieli. JavaScript tarjoaa kehittäjille oman, sisäinen oliomallin jonka ominaisuuksia ja menetelmiä hyödyntämällä kehittäjä voi hallita verkkojulkaisua monipuolisesti. Lisäksi jokainen kehittäjä voi halutessaan laajentaa toiminnallisuutta koodaamalla omia olioita.

Viime aikoina etenkin tietoturvayhteisö on useista erinäisistä syistä käynyt sotaa JavaScriptin käyttöä vastaan. Tästä syystä monet käyttäjät estävät joko kokonaan tai osittain asiakaspuolen JavaScript-komentosarjojen suorittamisen. Tämä asia on tärkeää huomioida kun suunnittelee sovelluksia - ts. sovelluksen toiminnallisuuden ei tule riippua siitä onko käyttäjällä JavaScript-päällä tai ei.

Olennaisinta on muistaa, että JavaScript-kieli itsessään ei ole sisältänyt tietoturva-aukkoja, ainoastaan selainten toteutus JavaScript-kielen käsittelyssä on ollut buginen. JavaScript määrittää hyvin tarkasti mikä on mahdollista ja mikä ei.

Toinen merkittävä haittatekijä liittyy selainten yhäkin hajanaiseen tukeen JavaScript-kielelle. Lähestulkoon kaikki selaimet tukevat JavaScript-kielen perusversiota (versio 1.2) mutta myöhemmissä versioissa esitellyt edistyneemmät piirteet kuten DOM-mallin mukainen hallinta ovat monella selaimella vieläkin mahdottomuuksia.

Tutustu artikkelin muihin osiin:
»»» JavaScript »»»Johdanto JavaScript ohjelmointiin
»»» JavaScript »»»Perusteet

Tallenna tämä sivu kirjanmerkkeihin!